Tietokone pimahti!

Viimeksi lupasin, että tulen tänne sivulle useamminkin ja hyvä tarkoitus olikin, mutta juuri joulun alla pimahti tietokoneeni, enkä ole saanut selvyyttä, missä vika on, joten nyt lainasin miehen tietokonetta, joka sekin alkaa olla antiikkia, sitäpaitsi jostain syystä ei onnistu kuvien tallettaminen, joten tästä tulee nyt sitten vähän ikävä kuvaton kirjoitelma. Olisin halunnut liittää mukaan vastaotetun kuvan parvekkeeltani, jossa on vastikään kukkalaatikkoon kasvanut vihreä ruohomatto ja vähän Tukholman joulukuvia, lunta ei missään, lämpötila vaihtelee 3-10 plusasteen välillä. Vähän on toiset tunnelmat kuin viime vuoden jouluna, jolloin oli parin metrin kinokset teitten reunoilla. Rehellisesti pidin enemmän viime vuoden joulusta, kyllä näillä leveyspiireillä pitää olla valkea joulu!

Heipä taas!

Siitä on aikaa vierähtänyt aika lailla, kun sain aikaiseksi kirjoittaa, tuli kai vain sellainen laiskamato, mutta yritän nyt aloittaa taas uudestaan. Tämä vuosi on ollut aika tapahtumarikas, on tullut matkusteltua sekä Italiassa(maaliskuussa) ja etelä-Saksassa sekä Sveitsissä toukokuussa, Öölannissa olimme lähes koko kesän, mitä pari viikon reissua Suomeen ja Lappiin ja hieman autolla kiertelyä Skånessa ja Smålannissa. Nyt sitten ollaan taas kotiuduttu Tukholmaan ja ollaan kyllä jo ehditty käydä pari kertaa risteilyllä sekä Helsingissä että Anvenanmaalla sekä kestitetty Suomen vieraita. Siinä se aika sitten hurahtaakin. Nyt sitten tuli flunssa ja sanoi, että otapas rauhallisesti ja tässä sitä ollaan.
Italiassa kävimme lempikaupungissani Firenzessä, tosin emme asuneet siellä, mutta juna toi sinne jo aikaisin aamulla asuinpaikastamme (kuvassa) ja sitten sai kierrellä kaikkia rakastamiani toreja,kulkea Ponte Vecchiolla ja ostella San Lorenzon markkinoilla. Markkinat olivat entisestään laajenneet ja mikä oli positiivista, ilmeisesti liian aggresiivinen myynti on kielletty, mikä aikaisemmin oli aika häiritsevää, ja sai rauhassa katsella ja kulkea. Mutta kyllä oli turisteja jo maaliskuussa! Kokemukseni mukaan paras aika tulla on loka-marraskuu. Silloin on vielä lämmintä, mutta vähemmän turisteja. Tosin kun menee Arnon yli keskustasta pois, on jo paljon rauhallisempaa ja siellä puolella on myös paljon tekemistä ja näkemistä, kuten Palazzo Pitti ja giardino Boboli sekä piazza Michel Angelo, josta näköalaa yli Firenzen keskustan ei saa missata.
Etelä-Saksassa käynti oli myös ihana elämys. Olenhan asunut rajan takana Sveitsissä Baselissa seitsemän vuotta opintoaikoina ja kaipaan usein sinne, mutta harvemmin tulee käytyä. Nyt olimme varanneet Saksan puolelta kylpyläkaupunki Bad Krozingenista kylpyloman ja koska junalla pääsi ilmaiseksi Baselin saksalaiselle asemalle, niin käytimme tietenkin tilaisuutta hyväksi usein ja kävimme katselemassa minulle tuttuja paikkoja ja tapaamassa vanhoja ystäviä. Haikean suloista. Basel on muuten kaunis kaupunki Reinin varrella ja käymisen arvoinen. Yleensä ihmiset matkustavat maitten pääkaupunkeihin, minusta on mielenkiintoisempaa käydä vähemmän tunnetuissa turistipaikoissa. Saksan puolella oli myös iloinen yllätys miehellekin, sillä läheisessä pikkukylässä sattui juuri olemaan veteraaniautojen näyttely ja mies jo kyselee, että lähdettäskö taas Bad Krozingeen lomalle. Minulle sopii hyvin!

Uskaltaisko sanoa, että kesä alkaa...

Tänään meillä on ensimmäinen kesäinen päivä, tosin ei mittari vielä ylety kuin 15 asteeseen, mutta aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja se Tukholman ikuinen riesa, viileä merituuli loistaa poissaolollaan. Tämä pitkä ja oikukas kevättalvi on ollut masentava, ja paremmaksi ei sitä ole tehnyt, että jouduimme perumaan kaksi matkaa etelään päin, ensin Madeiralle, jonne juuri sillä viikolla, kun olimme varanneet matkan, tuli tulvat ja maavyöryt ja kun sitten varasimme uuden matkan etelä-Saksaan Schwarzwaldiin kylpylään, tuli tuhkapilvi ja lamautti ilmatilat.
Ei kai pitäisi valittaa, tämähän on pientä verrattuna mitä monet muut ovat saaneet kokea tänä maanmullistuksien vuonna, mutta olemme me täällä turvallisessa Pohjolassa kuitenkin saaneet kokea, mitä säät voivat saada aikaan.
Toivotaan nyt sitten, että maan sisus rauhoittuu pitkäksi aikaa ja saadaan nauttia elosta ja kesästä. Itse olen lähdössä käymään Helsingissä, missä vanhalla yo-luokallani on luokkakokous. Kiva nähdä vanhoja kavereita pitkästä aikaa! Sen jälkeen on sitten aika lähteä Öölantiin ja pistää yrtit kasvamaan ja ehkäpä tämä ulkomaan reissu siirtyy syksyyn, olemme kovin innostuneita tästä kylpylälomasta ja sehän on ihan siellä Sveitsin rajalla, missä minulla on opiskeluajan muistoja ja hyviä ystäviä.
Pistän muutaman kuvan tähän, josta näkyy, miten talvi on ednnyt täällä, luminen kuva on puolesta välistä maaliskuuta, jäänlähtökuva on 4. huhtikuuta ja siinä 20. huhtikuuta oli jäät poissa, mutta vielä koleaa.

Missä kevät?

Tämä on ollut kurjin talvi miesmuistiin puhumattakaan naismuistiin. Ainakaan näin lumekasta ja pitkäaikaista en muista kokeneeni sitten lapsuuden päivien Lapissa. Täällä Tukholmassakin on mittari jatkuvasti -10 asteen molemmin puolin, katot ovat täynnä lunta ja riippuvia jääpuikkoja. Henkensä uhalla saa kuljeksia katuja ja tirkistellä yläilmoihin, uskaltaako kävellä räystäitten alla. Ja maailman pyörät ovat niin sekaisin, ettei oikein uskalla matkustaakaan minnekään lämmittelemään. Olimme suunnitelleet matkaa Madeiralle, mutta viime hetkellä tuli este ja peruimme ja mitä tapahtuikaan?! Juuri sillä viikolla, jolloin olimme aikoneet matkustaa sinne, tuli tulvat ja maanvyöryt. Sen sijaan menin sitten Suomeen ja paluumatka oli päivää ennen kuin laivat jäivät jäihin moneksi tunniksi täällä Ruotsin puolella. Ehkäpä nyt on sitten viisaampi pysytellä neljän seinän sisällä, kunnes kevät on päässyt pidemmälle.
Tämä kylmyys on saanut aikaan, ettei edes kevätvaatteita ole jaksanut ajatella,sitä vain kääriytyy villaröijyihin lämpöä pitämään. En todellakaan ole ostanut yhtä ainutta kevätvaatetta vielä, mikä on kyllä todella ihmeellistä, mutta olen sentään tutkinut kevään uusia katalogeja ja tietysti merkannut yhtä sun toista suosikkikatalogissani la Redoute. Laitanpa tähän kuvan ihanasta leningistä, jonka kyllä tilasin kokeiltavaksi, mutta oli ihan liian pitkä minulle ja sellainen kuvio, ettei voi lyhentää. Itku silmässä piti paluttaa. Lisäksi pari kuvaa kengistä, jotka melkoisella varmuudella tulevat kenkäkomerooni keväällä.

Jouluale

Olenpas nyt kierrellyt lähestulkoon Tukholman kaikki vaatetus- ja kenkäalennusmyynnit löytöjä etsimässä, mutta täytyy sanoa, että mielestäni on ollut aika huono valikoima, en oikeastaan törmännyt mihinkään vaatteeseen, josta olisin voinut sanoa, että se minun on saatava ja mikä löytö! Sisko oli Suomesta käymässä ja kiersimme vielä uudemman kerran ja hän löysi nyt pari mukavaa asua ja minäkin innostuin sitten ostamaan jotain uutta, mutta vähän nostalgisista syistä, en oikeastaan, että välttämättä olisin tarvinnut. Sattui nimittäin sillain, että MQ:ssa oli samettileninkejä puoleen hintaan, söpöjä sellaisia pikkumustan tapaisia, mutta violetteja. Ja täsmälleen samanlainen väri ja mallikin, mikä oli joskus vuosia sitten äidilläni. Hän sai sen aikanaan lahjaksi Amerikasta ja se oli hänelle väärä väri, joten hän ei koskaan pitänyt sitä, vaan se joutui vintille johonkin matkakirstuun. Minulle, silloin kahdeksanvuotiaalle, se oli onni ja autuus ja olin jatkuvasti vintillä kokeilemassa pukua, joka tietysti oli liian suuri, mutta rakastin sitä. En tiedä, mihin se hävisi sitten, mutta olen monesti etsinyt jälkeen päin samanväristä samettipukua löytämättä vasta kuin nyt. Eikö ollutkin pakko ostaa? Löysin tämän kuvan netiltä, väri on ihan sama ja mallikin lähestulkoon. En voinut ottaa itse kuvaa, kun kamerani lakkoilee.

Ja niin joulu joutui...

Syksy on kulunut ihan hurjaa vauhtia ja nyt on sitten jo joulupäivä. Tuo otsikon siteeraus kuvastaa vähän ulkosuomalaisen tunteita, se on monen meikäläisen suosikkijoululaulu, minun myös. Vaikkei täällä sypressit tuoksukaan, niin erityisesti joulun aikaan ajatukset menevät kotimaahan. Tämä joulu on kuitenkin vähän poikennut Tukholman tavallisesta joulusta, meillä on nimittäin ollut ihan valkoinen jouluaatto ja valtavasti lunta. Liikennekaaos kaupungilla, jalkakäytävät umpilumessa ja lapset raahaavat kelkkoja perässään ja kiljuvat ilosta. Vaan sanopa se ilo, joka kestää ikuisesti, tänään on taas lämpötila noussut yli nollan ja sade tulee vetenä. Se tietää vaarallisen liukkaita jalkakäytäviä, kuka nyt joulupyhinä viitsii lähteä hiekottelemaan. Tuskin lumi kuitenkaan kerkeää kokonaan sulamaan, huomiseksi on taas luvassa kylmempää ja lunta ja sitten on vieläkin vaarallisempaa liikkua ulkona, kun vastasatanut lumi peittää liukkaat paikat. Täällä Tukholmassa on hirveän huonosti varustauduttu lumentuloon ja kuitenkin joka vuosi täällä ainakin joskus sataa lunta, vaikka viimeisenä kymmenenä vuotena vasta joulun jälkeen. Tällaiselta näytti meidän ikkunasta eilen puoleltapäivin, mutta iltaa kohti tuli paljon korkeammat kinokset.

Te jotka olette tulossa tänne jouluostoksille, ottakaa hyvät kengät mukaan, niin pysytte pystyssä. Alennusmyynnit alkaa huomenna ja löytöjä on tulossa! Erityisesti kannattaa ostaa elektroniikkaa, mutta vaatteet ja lähes kaikki muukin oikeastaan menee lähes puoleen hintaan.

Liljeholmin galleria

Tukholma on nyt saanut uuden pyhiinvaelluspaikan. Kauan sitä on odotettukin. Harva se päivä olen kävellyt liejuisen rakennustyömaan ohitse, galleria on nimittäin ihan meidän lähellä, sellaisen vartin kävelymatkan päässä. Enää ei tarvitse ottaa maanalaista keskustaan, kun haluaa kaupoille, vaan kaikki on lähellä ja lisäksi saa hieman reipasta liikuntaa. 90 uutta kauppaa, tietysti kaikki suuret ketjut ovat mukana, nehän ovat ensimmäisenä joka paikassa, mutta myös pienempiäkin putiikkeja, joissa on ihan kivan näköistä tavaraa. Toissa viikonloppuna oli avajaiset ja olen jo ehtinyt käydä useamman kerran kiertelemässä. Väkeä tuntuu myös riittävän, täällä Tukholmassahan on näitä gallerioita useampia ja joskus ihmetyttää, kuinka asiakkaita riittää joka paikkaan. Liljeholmin galleria on kyllä strategisesti hyvällä paikalla, Liljeholmenhan on suuri liikennekeskus, jossa tuhannet ihmiset päivittäin vaihtavat ajoneuvoa maanalaisesta busseihin tai raitiovaunuun ja on yhden aseman päässä Söderistä.
Galleria on arkkitehtuurisesti tosi hieno, mielestäni hienoin Tukholmassa. Kauppoja on kolmessa kerroksessa ja joka kerroksessa on viihtyisiä kahviloita ja levähdyspaikkoja. Vaatekaupat ovat suurimmaksi osaksi toisessa kerroksessa, muissa kerroksissa on kaikkea muuta mahdollista. Tulkaapa käymään Liljeholmissa, kun käytte Tukholmassa. Otatte Norsborgiin tai Fruängiin menevän maanalaisen ja jäätte pois Hornstullin jälkeen. Asemalta on suora yhteys galleriaan, ei tarvitse edes kastua, jos sataa.